Viihdetaiteilija

Kyvykkäästä nuoresta laulajasta kiinnostunut Parlophon -levy-yhtiön myyntipäällikkö Forsberg järjesti Malmsténin ensimmäisen levytysmatkan Berliiniin toukokuussa 1929. Berliinissä tallennettiin lukuisia lauluja, joiden joukosssa oli Malmsténin omia sävellyksiäkin. Toinen levytysmatka Berliiniin järjestyi jo syyskuussa 1929. Tuolloin Georg lauloi yhdessä Parlophon-kvartetin kanssa. Vahalevylle tallentui joululauluja, mieskuorolauluja ja tuttuja suomalaisia sävelmiä.

Voimakaksikko ja iskelmän synty

Parlophon-kvartetissa esiintyneen tenori Roine Rickhard Ryynäsen ja Malmsténin pitkäaikainen yhteistyö sai alkunsa toisen Berliinin levytysmatkan aikana. Tuon yhteistyön ensimmäisiä hedelmiä oli 1929 syyskuussa levytetty Särkynyt Onni, ensimmäinen suomalainen iskelmä, jonka Malmstén oli säveltänyt ja R. R. Ryynänen sanoittanut.

Särkynyt Onni oli Georg Malmsténin läpimurto viihdemusiikin saralla. Sävellys sai osakseen suuren suosion ja sitä myytiin 17 000 kappaletta. Malmsténin menestyksekäs viihdetaiteilijan ura oli alkamassa.

Sävellys- ja sanoitustyössä Georg ja R. R. Ryynänen löysivat yhteisen sävelen. Miesten välinen sujuva yhteistyö osoittautui ainutlaatuisen hedelmälliseksi ja se synnytti monta kuolematonta sävelmää. Malmsténin ja Ryynäsen yhteensointuva musiikintaju, luovuus ja tyylitaju olivat oikea yhdistelmä. Laulut ammensivat innoituksensa ja aiheensa todellisuudesta ja fantasiasta; sanat ja sävelet nivoutuivat taidokkaasti täyteläiseksi musiikilliseksi kokonaisuudeksi.

1930-luvun loppupuolella Malmstén teki yhteistyötä Reino Rannan kanssa. Reino Ranta oli todellisuudessa R. R. Ryynäsen nimimerkki. Rannan nimellä Ryynänen kynäili sanoitukset Malmsténin ikimuistoisiin sävellyksiin Heilini sinisistä silmistä ja Heili Karjalasta. Myöhemmin Malmstén alkoi myös itse sanoittaa sävellyksiään.

Sävelten tenho; tähden synty

1930-luvun vaihteessa Georg Malmstén antautui koko sydämestään viihdemuusikon uralle seuraten omaa innoitustaan ja luovuuttaan. Hän keskittyi laulamiseen ja säveltämiseen. Menestynyt iskusävelmä, Särkynyt onni, antoi Malmsténille mahdollisuuden uusiin levytyksiin. Levy-yhtiö tarvitsi jatkuvasti uusia, iskeviä sävellyksiä, joten nuori luova taiteilija pääsi itse säveltämään uusia lauluja levytysmatkoja varten.

Levy-yhtiön oli saatava levytysmatkoista irti suurin mahdollinen hyöty, joten niiden aikana oli taltioitava mahdollisimman monta sävelmää. Siten levytystahti olikin huimaa. Levy-yhtiö pyrki miellyttämään suuren yleisön toiveita ja siten Malmstén levytti yhtiön toivomuksesta paljon surumielisiä sävelmiä.

Uransa aikana Georg Malmstén sävelsi yhteensä yli 600 iskelmää ja laulelmaa. Hän levytti huimat 861 kappaletta, joista monet taltioitiin 1930-luvun levytysmatkoilla. Radion, äänilevyjen ja konserttien kautta Malmsténin sykähdyttävät laulut levisivät ympäri Suomea suurta suosiota saavuttaen. Malmsténin avasi sävelmillään tiensä suomalaisten sydämiin.

Karhunpoika ja Mikki hiiri; lauluja lapsille

Georg Malmsténin tuotantoon kuuluvat merkittävällä tavalla lastenlaulut. Muun tuotantonsa ohessa hän levytti lukuisia lapsille tarkoitettuja lauluja. Omalle Ole-pojalle sävelletty laulu, Sairas karhunpoika, päätyi levylle vuonna 1930. Lastenlaulujen säveltäjänä ja levyttäjänä Malmstén teki Suomessa pioneerityötä. Lastenmusiikin sarallakin Malmsténin yhteistyökumppanina oli R. R. Ryynänen. Georg sävelsi ja ideoi, Roine sanoitti laulut. 1930-luvulla kaksikko loi unohtumattomat musiikkisatunsa Mikki Hiiren seikkailuista. Mikki Hiiri ja susihukka julkaistiin vuonna 1934, Mikki Hiiri merihädässä vuonna 1936 ja Mikki Hiiri ja vuorenpeikko vuonna 1937. Radion kautta Malmsténin lastenlaulut tavoittivat nuoret kuulijansa.

1950-luvulla Malmsten sävelsi jälleen lastenlauluja. Tuolloin syntyi kaikkien tuntema Lasten liikennelaulu, joka neuvoi lapsia keskellä kasvavan liikenteen vaaroja. Malmstén esiintyi 1960-luvulla television lastenohjelmissa lapsia laulattaen.

^sivun yläreunaan